torstai 23. joulukuuta 2021

"Emme satuta ketään!"

Jos olette transsukupuolisia henkilöitä ja olette kulkeneet lainkaan internetin trans piireissä, niin teitä vastaan on varmasti tullut seuraava lause: "We're not hurting anyone!" eli "Emme satuta ketään!" kun kyseiset ihmiset ovat puhuneet keksityistä sukupuolista. He yleensä vetoavat siihen, että transfoobikot tulevat aina pysymään transfoobikkoina ja kuinka se on ihan sama, että keksivätkö nämä ihmiset uusia sukupuolia, kuten musiikkisukupuoli tai koirasukupuoli, koska "meitä" tullaan vihaamaan kuitenkin.

Minulla on tietenkin ongelmia tämän kanssa ja en ole ainoa tämän kanssa, sillä monet transihmiset, varsinkin he, jotka pitävät transsukupuolisuutta lääketieteellisenä asiana, inhoavat näitä sukupuolia ja otsikossa käytettyä lausetta äärettömän paljon ja syyt siihen ovat hyvät.

lauantai 18. joulukuuta 2021

Miksi kaapista ulos tuleminen transihmisenä on nykyään vaikeaa

Näin nettiä selatessani erään postauksen transmieheltä, joka on myös tavalla tai toisella nykyistä transaktivismia vastaan (käyttäjänimi sensuroitu jonkinlaisen yksityisyyden vuoksi).


"Kaapista ulos tuleminen on jo tarpeeksi vaikeaa."

"Mutta kaapista ulos tuleminen maailmassa, jossa kaikki yhdistävät transihmiset xie/xies/xieself prononeihin, merisukupuoleen, kuumaan pinkkiin undercuttiin, muunsukupuolisiin demi-poikiin, heteroromanttisiin kvääriplatonisiin, demi-tiistaiseksuaalisiin, extra spesiaali lumihiutaleisiin on vitun kauheaa"
"Haluan vain olla mies. En yritä tehdä poliittista toteamusta. En yritä murtaa patriarkiaa tai roskaa sukupuolen binääriä, haluan vain tuntea oloni mukavaksi omassa ihossani. Ehkä jonain päivänä voin katsoa peiliin ja tykätä siitä, mitä näen. Ehkä jonain päivänä voin tavata jonkun ja rakastua heihin. Ehkä voin olla parempi ystävä. Ehkä, jonain päivänä, en tuntisi oloani niin rikkinäiseksi."
"Mutta nämä tylsistyneet, keskiluokkaan, keski-Amerikkaan kuuluvat huomiota hakevat naiset eivät puhu puolestani! Heidän pitää tukkia turpansa ja löytää oikea harrastus, kasvaa ja jättää transihmiset rauhaan."
"Terveisin, turhautunut tans mies."

torstai 16. joulukuuta 2021

Miksi vastustan Oikeus Olla -liikettä trans miehenä

 Monet meistä ovat varmaankin kuulleet jo Oikeus Olla -nimisestä liikkeestä, joka nousi aika suureen suosioon 2021 vuoden kevään paikkeilla. Jos et jollain ihmeen kaupalla ole kuullut tästä, niin kyseessä on liike, joka haluaa Suomen muuttavan nykyistä translakia.

Nykyistä translakia ollaan haukuttu aika paljon sen takia, koska laissa halutaan, että transsukupuolinen henkilö on lisääntymiskyvytön ennen kuin he voivat vaihtaa heidän juridista sukupuolta ja Suomi on yksi ainoista pohjoismaista, jossa se on edelleen pakollisena ehtona.


Minulla on kuitenkin muutama asia, josta haluan huomauttaa ennen kuin lähden puhumaan suoraan siitä, miksi oikein vastustan Oikeus Olla -liikettä, jotka ovat vastaavat:

  • Hormonihoidot tekevät sinusta käytön aikana lisääntymisikyvyttömän, joten vaikka nykyistä lakia ei olisikaan, niin tulisit menettämään sinun kyvyn saada lapsia ennemmin tai myöhemmin.
  • Ennen kuin aloitat hoidon, niin sinulta kysytään, että haluatko tallettaa joko spermaasi taikka osan munasarjastasi jos haluat myöhemmässä elämänvaiheessa lapsen. Sinulta ei siis kuitenkaan riistetä oikeutta saada biologista lasta. Tämä on tärkeä asia, jonka muistaa. Et voi mahdollisesti saada lastasi itse, mutta pystyt siltikin saamaan biologisia lapsia laillisesti trans henkilönä.

Noni, mennään itse aiheeseen: Miksi ihmeessä vastustan liikettä, jonka pitäisi mukamas parantaa minun asemaa trans miehenä? Syyt siihen ovat suhteellisen yksinkertaiset ja se johtuu siitä, miten Oikeus Olla kertoo asioista. Mennään katsomaan sitä, mitä he ovat postanneet heidän Twitter tililleen:

 
"Sukupuoli on ilmoitusasia" on äärettömän huono heitto omasta mielestäni, ihan sama kuinka ihanaa se olisikin dysforiasta kärsivien trans ihmisten kannalta, koska cis ihmiset pystyvät käyttämään tätä hyväkseen. Olen itse edelleen juridisesti nainen, koska en ole elänyt vuotta hormoneilla, mutta tiedän siltikin, miksi nykyinen laki on voimassa. Meidän pitää myös huomioida se, että 15 -vuotiaat lapset/teinit ovat aivan liian nuoria tietääkseen sen, mihin he ovat oikeasti lähdössä. En väitä, etteivätkö teinit osaisi pitää huolta itsestään, mutta 15 vuotias on aivan liian nuori päättääkseen omasta laillisesta sukupuolestaan.
Meidän pitää myös ottaa huomioon se, että jos voisit vaihtaa sukupuoltasi pelkällä ilmoituksella, niin silloin esim. cis miehet pystyvät pakenemaan pakollista armeijaa ja he pystyvät menemään naisten pukuhuoneisiin, koska heidän virallinen sukupuoli on nainen. 
 
 

Lapsen oma näkemys on tärkeä kuulla kun kyseeseen tulee tietyt asiat (Nimi, uskonnollisuus, tms.), mutta tässä tilanteessa, aivan kuten mainitsin aikaisemminkin, niin esim. 15 -vuotias lapsi/teini on aivan liian nuori tietääkseen, mihin hän on oikeasti ryhtymässä, kun hän on vaihtamassa virallista sukupuoltaan. Mietitään vaikka 15 -vuotiasta tyttöä, joka haluaa muuttaa hänen virallisen sukupuolensa pojaksi. Jos hän saisi tehdä niin, niin mitä sitten jos hän ei halua esim. harrastaa poikien liikuntaa, olla poikien pukuhuoneessa, taikka poikien puolella uimahallissa. Hän ei saa mennä enää naisten tiloihin, koska hänen virallinen sukupuoli on mies. Lasten oikeuksien sopimus on voimassa tietyistä syistä ja tässä tilanteessa mietitään lapsen parasta, kun odotetaan, että hän pääsisi transpolille.

 

Lääketieteellinen diagnoosi on pakollinen ja ymmärrän sen, miksi se on pakollinen. Lääketieteellisellä diagnoosilla me tiedämme, että kyseessä oleva henkilö on suurella mahdollisuudella trans ja valmis elämään vastakkaisena sukupuolena (vaikka detransitiota valitettavasti tapahtuu) ja suurin osa nykyisistä trans ihmisistä varmasti arvostavat heidän muutettua juridista sukupuolta, koska he ovat oikeasti työskennelleet sen eteen. Ja kuten mainitsin aikaisemmin, niin lisääntymiskyvyttömyys tulee ajan myötä pakolla ja jos diagnoosia ei olisi, niin cis ihmiset voisivat käyttää juridisen sukupuolen muuttamista omaksi persoonalliseksi edukseen.

sunnuntai 12. joulukuuta 2021

Transpoli kokemuksia

Muistan edelleen sen, kuinka paljon kaipasin kuulla muiden ihmisten kokemuksia vuonna 2019 kun aloin käymään transpolilla ja muistan sen, kuinka vähän kyseistä tietoa oli. Tiedän sen, että tätä blogia ei varmaan löydä niin vain jos kirjoitat Googleen ”transpoli kokemuksia”, mutta onneksi voin aina toivoa, että jokin nuorempi henkilö, joka kaipaa tietoa transpolista löytää tämän postauksen.

lauantai 11. joulukuuta 2021

Detransition - Mitä ja miksi?

 Jos olette kulkeneet trans ryhmissä, niin teitä vastaan on varmasti tullut seuraava sana: Detransitio/Detransition tai FTMTF/MTFTM. Mikä tämä sana sitten on?

Detransitio tarkoittaa sitä, että transitioidut takaisin biologiseen sukupuoleesi, eli esimerkiksi trans nainen voi transitioitua takaisin cis mieheksi ja trans mies transitioituu takaisin cis naiseksi. Detransition on osittain harvinainen termi ja sitä paheksutaan trans piireissä sen ”negatiivisen” luonteen vuoksi. Todellisuudessahan detransitionilla ei ole mitään väärää, jos kyseessä on henkilön mielenterveyden parantaminen.

Mikä voi johtaa detransitioon? Mistä se johtuu? Kyllähän se on aika kiinnostavaa tietää, että miksi jotkut ihmiset, jotka ovat luokitelleet itsensä transsukupuoliseksi muuttavatkin mielensä asiasta.

Olen kuunnellut aiheesta jo jonkin aikaa ja tässä on alapuolella muutama linkki kyseisiin videoihin:

- Linkki 1

- Linkki 2

- Linkki 3

Yksi asia, joka on helppo huomata, on se, että suurin osa detransitioneista ihmisistä ovat naisia. En ole persoonallisesti yllättynyt kyseisestä asiasta, koska naiset ovat yleensä avoimempia testaamaan pukeutumistyylejä/yms., jotka he voivat sekoittaa sukupuoleen. Niin käy myös miesten kohdalla, mutta on selkeää, että detransitio kohdistuu enemmän naisiin. Löysin erään artikkelin, joka kertoo detransitionista ja kuinka se ei tosiaankaan ole täysin harvinaista ja aivan kuten artikkelissa oleva toinen nainen mainitsi, niin hän uskoi niinsanotun ”dysforian” tunteen johtuvan hänen syömishäiriöstä. 

En ole loppupeleissä lukenut tai kuunnellut paljoa kun kyseeseen tulee detransitio, mutta suurin osa naisita, jotka ovat päätyneet katumaan heidän transitioa mieheksi on yleensä kärsinyt jostain mielenterveysongelmasta, joka on laittanut heidät uskomaan, että he ovat tunteneet dysforiaa. 

Tämän takia uskon persoonallisesti siihen, että transpoliin hakeutuvan henkilön kannattaisi (ja suorastaan pitäisi) olla avoin heidän omasta mielenterveydestään, jotta sielä olevat lääkärit ja psykologit voisivat olla takuuvarmoja siitä, että mistä henkilön dysforian tunne voisi oikeasti johtua. Muistan edelleen sen, kun olin juuri aloittanut käyntini transpolilla ja menin lukemaan muiden ihmisten kokemuksia transpolista, nimittäin olin jännittynyt siitä mitä minun piti mennä lävitse ennen kuin olisin saanut aloittaa hoidot. Tietoa ei löytynyt paljoa (tai sitten etsin tietoa täysin väärillä avainsanoilla), mutta mieleeni on painunut eräs foorumipostaus vanhemmasta transnaisesta, joka valitti siitä, että hän ei saanut aloittaa hormonihoitoja, koska hänellä oli hoitamaton kaksisuuntainen. En itse ymmärtänyt kyseistä valitusta (enkä ymmärrä edelleenkään), koska kaksisuuntainen on sen verran vahva mielenterveysongelma, varsinkin hoitamaton sellainen, että se on täysin ymmärrettävää, miksi transpoli halusi kyseisen naisen aloittavan lääkityksen, koska hänen dysforian tunne oli mahdollisesti johtunut tästä taudista.

Minullahan on virallinen diagnoosi Aspergeriin ja olin enemmän kuin valmis ymmärtämään sen, jos transpolilla oltaisiin sanottu, että he eivät halunneet minun aloittavan hormonihoitoja täysin vielä nuoruuteni ja kyseisen diagnoosin takia. Minut laitettiin tekemään AQ kysely, jossa normaali ihminen olisi saanut n. 17 pistettä ja autismista kärsivä henkilö olisi taas saanut helposti yli 35 pistettä. Sain itse 5 pistettä.

Kun minulle tuli aika käydä hoitosuunnittelussa, niin siellä ollut lääkäri kertoi, että elämäntilanteeni oli niin lupaava ja oma mielenterveyteni oli sen verran tasainen, että näytin selkeitä merkkejä dysforiasta ja sain sen avulla diagnoosin.


No, palataan vielä takaisin detranstioon:

Olen itse persoonallisesti surullinen siitä, että detransitio on asia, koska se olisi kuitenkin mukavaa, jos kukaan ei joutuisi kärsimään siitä. Jos voisin epäillä syytä, niin sanoisin, että detransition mahdollinen nousu johtuu juurikin nykyajan transaktivismista: Ketään ei saa epäillä, et tarvitse dysforiaa ollaksesi trans, ja transpoli on täynnä ilkeitä lääkäreitä, jotka kaltoinkohtelevat sinua.

Mikäänhän noista aikaisemmista pointeista ei ole totta, mutta koska tämän kaltainen ryhmä on ollut äärettömässä äänessä trans asioissa, niin he jakavat väärää tietoa nuorille, jotka ovat edelleen kasvamassa ja keiden mieltä on vielä helppo muovailla. En väitä, etteikö 16-vuotiaat teinit osaisi pitää itsestään huolta, mutta muistan itse sen, kuinka hukassa minä itse olin sen ikäisenä ja tiedän varmasti sen, että jos en olisi ollut trans ja olisin päässyt lukemaan esim. Oikeus olla -liikkeen tekstejä, niin olisin varmasti alkanut uskomaan sitä, että olisin ollut trans, vaikken oikeasti olisi ollutkaan yksi.

keskiviikko 8. joulukuuta 2021

Trans diagnoosi ja muita höpinöitä

Vähän kaduttaa se, että en oikeastaan koskaan aloittanut tällaista kunnon blogia sen aikana kun olin menossa transpolin asteita lävitse ja omistan äärettömän huonon muistinkin, joten minun on turha yrittää muistella sitä mitä kaikkea olen mennyt lävitse polilla. Omaksi onnekseni eräs nainen on kuitenkin tehnyt hyvän ja selkeän timelinen diagnoosin saamisesta.

Aivan kuten hän, tein lähetteen lääkärin kautta kun olin ammattikoulussani. Muistan sen, kuinka olin juuri täyttänyt 18 ja kuinka olin odottanut sitä hetkeä kunnolla, jonka takia olin onnellinen siitä kun  sain Taysilta viestiä siitä, kuinka minut oltiin kutsuttu ensikäynnille (Itselläni ei kestänyt ihan 6kk päästä ensikäynnille, odotus oli enemmänkin 4kk paikkeilla.)

Vaikka jonot ovat nykyään tosi pitkät polille nykyisten trendejen takia, niin odotin siltikin aina seuraavia käyntejä innoissani ja kyllähän niitä alkoi tulemaan kunhan vain odotti tarpeeksi kauan. Tänään (8.12.2021) Oli toistaiseksi viimeinen käynti lääkärille, joka teki diagnoosistani vihdosta viimein virallisen. F64.0 - Transsukupuolisuus. Vaikka tiesin omien kokemuksieni perusteella sen, että kielteisen vastauksen saamisen mahdollisuudet olivat pienet, niin olin siltikin vähän turhankin jännittynyt tästä reissusta. Tiedostin kuitenkin sen, että minulla oleva aspergerin diagnoosi ja osittain nuori ikä (20v) ovat hyviä syitä siirtääkseen hormonihoitoja myöhemmälle elämänvaiheelle. Sain lähetteen hormonipolille ja vaikka tiedän, että seuraavat pari kuukautta tulevat olemaan ikävää odottamista hormonien aloitusten suhteen, niin olen siltikin äärettömän iloinen siitä, että minun vuosia pitkä unelma aloittaa hormonit ja päästä elämään myös fyysisesti miehen elämää on vihdosta viimein totta. 

"Emme satuta ketään!"

Jos olette transsukupuolisia henkilöitä ja olette kulkeneet lainkaan internetin trans piireissä, niin teitä vastaan on varmasti tullut seura...